(12/2006) Pohjoismaisilla ja kansainvälisillä prostituutiomarkkinoilla on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Muun
muassa lisääntynyt globalisaatio, rikkaiden ja köyhien maiden välisten erojen kasvu sekä rajojen avautuminen entisen Neuvostoliiton
ja Itä-Euroopan suuntaan selittävät kasvavaa prostituutioon kytkeytyvää ihmiskauppaa. Ulkomainen prostituutio ja prostituutiota
varten harjoitettu ihmiskauppa vaativat uutta tietoa ja uusia sosiaalisia, oikeudellisia ja poliittisia toimenpiteitä prostituutioalueen
sisällä. Useat Pohjoismaat ovat kiinnittäneet huomiota paitsi prostituoitujen rekrytoinnin rajoittamiseen, myös prostituution
kysyntään. Kysyntään keskittymisellä tarkoitetaan tässä erityisesti keskittymistä miehiin, jotka ostavat seksiä. Keskittyminen
seksin ostajaan on historiallisesti katsottuna näkökulmanmuutos Pohjoismaissa niin sosiaalipolitiikan, oikeusjärjestelmän
kuin tutkimuksenkin kannalta.
Pohjoismaissa vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että nais- ja lapsikauppa prostituutiotarkoituksiin on vakava ihmisoikeusrikos, ja uhrien suojelemiseksi ja tämän rikollisuuden ehkäisemiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Samaan aikaan Pohjoismaista ei kuitenkaan löydy yhtenäistä kantaa – ei maiden sisältä eikä myöskään maiden väliltä – prostituutiosta ilmiönä eikä siitä, pitäisikö seksin osto kriminalisoida. Seksin ostaminen kiellettiin Ruotsissa vuonna 1999, mutta vastaavat lakiesitykset ovat kaatuneet niin Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa kuin itsehallintoalueillakin. Suomessa on vuonna 2006 kielletty seksin osto ihmiskaupan uhreilta. Kaikissa Pohjoismaissa kriminalisointiehdotukset ovat herättäneet paljon julkista keskustelua.
Prostituutio ja prostituutioon kytkeytyvä ihmiskauppa ovat voimakkaasti sukupuolittuneita ilmiöitä. Pääosin kyse on miehistä,
jotka käyvät kauppaa naisilla, miehistä, jotka ostavat seksiä ja naisista, jotka myyvät seksiä. Siitä huolimatta, että miehet
valtaosassa tapauksista ostavat seksiä naisilta, prostituutiota käsitellään usein sukupuolineutraalein käsittein sosiaali-
ja terveysasiana, moraalikysymyksenä tai laki- ja järjestysongelmana. Prostituution globalisoituminen on lisäksi johtanut
siihen, että rajat ylittävää prostituutiota on alettu käsitellä (laittoman) maahanmuuton kontekstissa.
Julkinen prostituutiopolitiikka on Pohjoismaissa 1970-luvulta lähtien lähtenyt siitä, että prostituutio on sosiaalinen ongelma,
joka vaatii sosiaalipoliittisia toimenpiteitä. Samaan aikaan Pohjoismaiden välillä on mielenkiintoisia eroja siinä, millaisena
valtion rooli sosiaalisten ongelmien käsittelyssä nähdään. Sekä maiden välillä että kunkin maan sisällä on erilaisia tapoja
määritellä, ymmärtää ja selittää prostituutiota ilmiönä. Nämä näkyvät rinnakkain julkisessa keskustelussa ja yleisessä mielipiteessä,
mutta myös tutkimuskentän sisällä.
Prostituutio ja ihmiskauppa ylittävät rajoja ja siksi niiden torjumiseen pyrkivässä työssä on välttämättä oltava ylikansallinen
näkökulma. Tieto maiden välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista kasvattaisi ymmärrystä ja yhteistyötä, kokemusten vaihto puolestaan
parantaisi yksittäisten maiden panosta asiassa. Pohjoismaat ovat erityisen kiinnostavassa tilanteessa sikäli, että eri mailla
on sekä runsaasti yhteistä että paljon keskinäisiä eroavaisuuksia tärkeillä alueilla, kuten lainsäädännössä, prostituution
ja ihmiskaupan käsittelytavoissa ja prostituutioon kohdistuvissa asenteissa.
Prostituutio Pohjoismaissa -projekti:
* tuottaa uutta tietoa prostituutiosta ja prostituutioon kytkeytyvästä ihmiskaupasta Pohjoismaissa, erityisesti sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmista
* kartoittaa ja analysoi prostituution vastaisia toimenpiteitä, miesten ja naisten asenteita sekä prostituution laajuutta Pohjoismaissa ja itsehallintoalueilla
* kokoaa ja hyödyntää yksittäisissä maissa ja itsehallintoalueilla toteutettuja prostituutiota ja ihmiskauppaa koskevia selontekoja
* edesauttaa yhteisen tietopohjan muodostumista ja lisää näin mahdollisuuksia hyvään pohjoismaiseen yhteistyöhön prostituution ja ihmiskaupan torjumiseksi
Projekti tulee kokoamaan olemassaolevaa tietoa prostituution ja prostituutioon kytkeytyvän ihmiskaupan laajuudesta (sisältäen
tietoja etnisestä taustasta) poliisilta, sosiaalipalveluista ja muilta asianosaisilta tahoilta. Projekti tulee kriittisesti
arvioimaan erilaisia menetelmiä, joilla prostituution laajuutta tällä hetkellä mitataan, mutta sillä ei ole resursseja kehittää
uusia ja parempia menetelmiä tähän tarkoitukseen.
Projekti pyrkii keräämään päivitettyä tietoa siitä, kuinka prostituutiota ja prostituutioon kytkeytyvää ihmiskauppaa käsitellään
oikeudellisesti ja sosiaalisten toimenpiteiden kautta Pohjoismaissa sekä siitä, minkälaisia seurauksia näillä toimenpiteillä
voidaan ajatella olevan prostituution ja prostituutioon kytkeytyvän ihmiskaupan laajuudelle ja sisällölle.
Projekti tulee kartoittamaan ja käsittelemään naisten ja miesten asenteita seksin ostamista kohtaan. Projekti tulee myös kokoamaan tietoja uudemmista seksin ostoa käsittelevistä tilastollisista mielipidekyselyistä ja tutkimuksista. Lisäksi tullaan harkitsemaan pienempiä pilottikyselyitä. Muilta osin tämä osa projektia tulee perustumaan laadullisiin tutkimusmenetelmiin.
Tutkimusryhmä
Charlotta Holmström, fil.dr., Terveys ja yhteiskunta, Malmö högskola, Ruotsi (projektin johtaja)May-Len Skilbrei, dr.polit., Fafo-tutkimussäätiö, Norja (projektin johtaja)
Marianne Tveit, tutkija, Fafo-tutkimussäätiö, Norja
Synnøve Jahnsen, cand.polit., Bergenin yliopisto, Norja
Marlene Spanger, kandidaattistipendiaatti, Institut for samfund og globalisering, Roskilden yliopistokeskus, Tanska
Jeanett Bjønness, tohtorikoulutettava, Antropologian, arkeologian ja lingvistiikan laitos, Århusin yliopisto, Tanska
Anne-Maria Marttila, tohtorikoulutettava, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingin Yliopisto
Gísli Hrafn Atlason, Naistutkimuskeskus (RIKK), Islannin Yliopisto, Islanti
Katrín Anna Gudmundsdóttir, Naistutkimuskeskus (RIKK), Islannin Yliopisto, Islanti
Annelie Siring, tohtorikoulutettava, sosiaalityön laitos, Göteborgin yliopisto, Ruotsi
Jari Kuosmanen, fil.dr., lehtori ja tutkija, sosiaalityön laitos, Göteborgin yliopisto, Ruotsi
