Lehdistötiedote 18.11.2009
Sukupuoli ja valta -tutkimushanke on ensimmäinen tutkimus, jossa kartoitetaan ja verrataan politiikan ja elinkeinoelämän johtotehtäviä
Pohjoismaissa ja itsehallintoalueilla. Yhteensä kaksikymmentä tutkijaa on tarkastellut kehitystä viimeisten 15 vuoden aikana
ja arvioinut tasa-arvopolitiikan merkitystä. Tutkimushankkeen on toteuttanut Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus NIKK Pohjoismaiden
ministerineuvoston toimeksiannosta, ja sen tulokset esitetään Reykjavíkissa 18.–19. marraskuuta pidettävässä konferenssissa.
Mikäli suhdeluvun 40-60 ajatellaan kertovan sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta, se on saavutettu Islannin, Ruotsin ja
Suomen parlamenteissa. Norjassa ja Tanskassa naisten osuus hipoo neljääkymmentä prosenttia.
– Naisedustus kansallisissa parlamenteissa on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien kaikissa Pohjoismaissa lukuun ottamatta
Norjaa. Siellä naisten osuus on pysynyt samalla tasolla, kertoo NIKK:n tutkimusjohtaja Kirsti Niskanen. Tanskassa naisten
osuus on kasvanut kohtalaisesti, Ruotsissa ja Suomessa kasvu on ollut jonkin verran voimakkaampaa ja Islannissa naisten osuus
on kasvanut huomattavasti – 25 prosentista 43 prosenttiin.
Norjassa ja Ruotsissa poliittisten puolueiden vapaaehtoisesti asettamat ehdokaskiintiöt ovat vaikuttaneet naisten osuuden
kasvuun politiikassa. Suomessa, missä käytössä on henkilökeskeisempi vaalitapa, kehotus äänestää naista on puolestaan tuottanut
tulosta.
Myös Pohjoismaiden hallituksissa sukupuolijakauma on verrattain tasainen. Suomessa ainoana Pohjoismaana on naisenemmistöinen
hallitus (naisten osuus on kuusikymmentä ja miesten neljäkymmentä prosenttia), kun taas Islannissa ja Norjassa naisia ja miehiä
on yhtä paljon. Ruotsin ja Tanskan hallituksissa naisia on reilut neljäkymmentä prosenttia.
Samalla on kuitenkin edelleen selvää, että naiset ja miehet ovat keskittyneet eri politiikanaloille, vaikka viimeisten 15
vuoden aikana yksittäiset naiset ovatkin tehneet aluevaltauksia perinteisesti miesvaltaisilla politiikan aloilla, kuten talous-,
ulko- ja puolustuspolitiikassa.
Tasapuolinen sukupuoliedustus on toteutunut erityisesti näkyvissä ja tiiviisti valvotuissa tehtävissä. Kuntatasolla tasa-arvoa
ei valvota yhtä tehokkaasti, minkä vuoksi tilanne on heikompi kunnissa kuin valtakunnallisessa politiikassa. Kunnanvaltuutettujen
sukupuolijakaumaa voidaan pitää tasaisena vain Ruotsin kunnissa, missä naisten osuus on 42
prosenttia. Islanti, Norja ja Suomi lähestyvät neljänkymmenen prosentin rajaa, mutta Tanskassa vain joka neljäs kunnallispoliitikko
on nainen.
– Kuntien johtotehtävissä tilanne on vieläkin huonompi, Kirsti Niskanen toteaa. Tanskassa pormestareista vain seitsemän prosenttia
on naisia. Islannissa ja Suomessa kunnanvaltuustojen puheenjohtajien osuus on kasvanut noin kymmenen prosenttiyksikköä 1990-luvun
puolivälistä lähtien. Naisten osuus on Suomessa 27 prosenttia ja Islannissa kaksikymmentä prosenttia. Norjassa kasvu on hieman
pienempi, 16 prosentista ja 23 prosenttiin. Ruotsissa naisten osuus on pysytellyt noin 30 prosentissa 1990-luvun puolivälistä
lähtien.
Elinkeinoelämässä ei ole havaittavissa vastaavaa kehitystä kuin politiikassa viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimushankkeen
kooste pörssi- ja valtionyhtiöiden johtorakenteista osoittaa elinkeinoelämän olevan edelleen miehinen linnake harvoja poikkeuksia
lukuun ottamatta. Naisten osuus yksityisten yhtiöiden hallituksissa vaihtelee Pohjoismaissa seitsemästä 36 prosenttiin. Valtionyhtiöiden
hallituksissa sukupuolijakauma on tasaisempi, sillä niihin vaikuttavat yleensä tasa-arvolainsäädännön säädökset sukupuolten
tasapuolisesta edustuksesta.
Selvä poikkeus tästä on Norja, missä sukupuolikiintiöt koskevat myös pörssiyhtiöiden hallituksia. Kiintiöt edellyttävät, että
yhtiön hallituksessa tulee olla vähintään 40 prosenttia naisia sekä vastaavasti miehiä. Naisten keskimääräinen osuus kaikkien
Oslon pörssiin listattujen (sekä norjalaisten että ulkomaalaisten) yhtiöiden hallituksissa on kasvanut vuoden 2004 yhdeksästä
prosentista 36 prosenttiin vuonna 2009. Ruotsissa naisten osuus on kasvanut 1990-luvun lopun neljästä prosentista nykyiseen
19 prosenttiin. Ruotsissa tapahtuneen kasvun taustalla on julkinen keskustelu, jonka tuloksena pörssi otti käyttöön tasaisesta
sukupuolijakaumasta listautuneiden yhtiöiden hallituksissa kertovan koodin. Muissa Pohjoismaissa ei ole tapahtunut vastaavaa
muutosta.
Yksityisten yritysten johtopaikoilla on edelleen miesenemmistö niissäkin maissa, joissa naisten osuus yhtiöiden hallituksissa
on ollut kasvussa. Naisia ylemmässä johdossa on erityisesti rahoitusalalla sekä yritys- ja terveyspalveluissa.
Ruotsalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on enemmän naisia niissä yhtiöissä, joilla on merkittävä pörssiarvo verrattuna
yhtiöihin, joiden pörssiarvo on vähäisempi.
NIKK magasin -lehden teemanumerossa esitellään tutkimushankkeen lopputuloksia. Julkaisuun voi tutustua osoitteessa www.nikk.no,
mistä löytyy myös osa syventävistä tutkimusartikkeleita. Hankkeen kaikki Pohjoismaita ja itsehallintoalueita koskevat tutkimustulokset
julkaistaan osoitteessa www.nikk.no.
